Onneksi karvaiset ovat kaikki jo niin tottuneita merimatkaan, että ottivat sen hyvin lunkisti. Pikkuneiti oli myös lunki, vaikka koimmekin jänniä hetkiä, kun kesken meidän veneporukkamme reissun loppui bensa tankista ja mieheni joutui soutamaan loppumatkan. Tässä vaiheessa kiitin onneani, etteivät kaikki kissat olleet samassa kyydissä. Kyydissä olevat karvainen ja karvattomampi neiti sen sijaan säilyivät rauhallisina ja hyvin käsissäni. Ronja kurkki pari kertaa reippaana laivakissana laidan yli, mutta palasi sitten jalkojeni eteen kauniisti istumaan.
Itse mökkireissu sujui kissojen osalta mukavasti. Ronja päivysti aina tilanteen tullen pihamaalla.
Sisälle sen sai houkuteltua puoliväkisin ja silloinkin se vahti tarkasti ulko-ovea.
Nexukin innostui ulkoilusta ja jaksoi ihmetellä erityisesti aaltojen kohinaa.
Fedja sen sijaan protestoi puuttuvaa ulkolenkkiään istumalla metsään vievän polun päässä ja maukumalla kovaan ääneen.
Valitettavasti minulla ei ollut kantoliinaa mukana ja mieheni ollessa kiinni kattotalkoissa jäi Fedjan lenkki tälläkertaa väliin. Kalastimme se sisälle melko pian naapurisovun säilyttämiseksi, sen verran vaativaa oli herran naukuna.
Kotiinpäin matkatessa kaikki kissat ja pikkuneiti olivat samalla venereissulla, joka sujui hyvin rauhallisissa merkeissä. Onneksi bensa ei sillä kertaa loppunut.

4 kommenttia:
Aikamoisia tuhattaitureita olette, kun tuollaisen lauman kanssa veneilette! :) Ihania kuvia ja hauska kertomus, kiitos. Ja onnittelut tyttövauvasta, anteeksi että tulee vasta nyt.:)
Mahtoi olla kissoilla (ja ihmisillä :)) hauskaa, täällä ollaan kateudesta vihreinä, niin neli- kuin kaksijalkaiset...
Ja mä oon miettiny ettei autoiluu pahempaa oo. Mut te ajatte jopa veneel! Aika hienoo! Jos ei siis roisku vettä.
Hitsi ollaan mekin menty vaikka millä välineellä kissojen kanssa, mutta vesille ei olla vielä matkustettu... Pitää joskus kokeilla sitäkin.
Lähetä kommentti