Neptunuksen kuut 4 viikkoa

Niin se aika vierähtää ja pienet villikkomme ovat jo 4 viikon ikäisiä. Pentuhuoneessa on täysi tohina kun rohkelikot juoksevat pitkin huonetta ja aiheuttavat emolleen harmaita karvoja. Nexun mielestä vauvojen paras paikka olisi edelleen pentukoppa. Ihmisten läsnäollessa pennut saavat sentään hieman vaellella, mutta muutoin emo pitäisi ne mieluusti kasassa.

Seuraavissa kuvissa pentujen kuviot eivät pääse oikeuksiinsa. suuntasin valon hassusti ja vasemmalle piirtyi jyrkkä varjo. Parhaat kuvioinnit tulevat kuitenkin selville, ne ovat pojilla. Tyttöjen kuviot odottavat selvästi vielä avautumistaan, mutta ovat nuo toisaalta veljiään pienempiäkin.

Pikku Hile (Willicon Opera Diva Despina) on näyttänyt itsestään viimeaikoina hurmaavia puolia. Neiti ei enää juurikaan pidä itsestään meteliä, mutta on erikoistunut sitäkin enemmän sylikissan rooliin. Kun pentukopan viereen istahtaa, kiipeää pikkuinen yleensä heti syliin. Siinä se pyörii ja hyörii ja rauhoittuu lopulta tapittamaan ja siristelemään suurilla silmillään <3 Neiti on pennuista toiseksi vaalein (Ocin jälkeen).


Oci (Willicon Oci Spots Triton on pentueen villikko. Se on oikea tuhatjalkainen, jolla riittää virtaa ja energiaa. Poika on kartoittanut koko pentuhuoneen ja vierailijat saavatkin olla varuillaan kun jaloissa vilistää pieni täplikäs kissapeto. Oci on peloton myös isojen kissojen suhteen. Milloin kävellään päin Fedja-setää, milloin purraan sen tassuja.

Nalle (Willicon Opal Moon Thalassa) on ehkä tytöistä rohkein. Sen löytää usein Ocin jälkiä seuraamasta ja tumma neitokainen omaa myös hurjan taistelijaluonteen. Toisaalta Nalle on pentueen unikeko, joka usein vielä torkkuu kauneusuniaan, muiden jo vilistäessä pitkin huonetta. Kun sitten joku haastaa unikeon leikkiin, on Nallukka heti valmiina taistoon.

Curli (Willicon Ode to Night Naid) on nimensä mukaisesti joikaamisen kuningatar. Kasvattajansa Even hurmannut pikkutyttö on vauhdikas vaanija, jonka mielipide kuuluu ja kauas. Curlin veljeltään perimää silmätulehdusta hoitaessamme olemme saaneet kuulla sydäntäsärkevää huutoa. Toisaalta neiti tuntuu unohtavan silmähoidon epämiellyttävyyden kunhan pääsee kirmaamaan muiden joukkoon.

Fedjiksen (Willicon Osean God Proteus)kuvio on alkanut avautumaan mukavasti. Lunki suuri jätkä on edelleen se, joka määrää ruokajärjestyksen. Fedjiksellä on oma vakiotissinsä, jolle yrittäjät saavat tuta suuren tabbyn koston. Muuten se on herttainen löllykkä, joka ottaa asiat rennosti kynsien leikkaamisesta silmähoitoihin. Jos Fedjistä ei näy, kannattaa kurkata emon tissille. Sieltä se yleensä löytyy.

Kuten aikaisemmin olen kertonutkin tämä pentue syntyy meillä sijoituksessa. Pentueen omistaa Eeva-Leena Juntunen Willicon kissalasta ja siksi pentuja koskevat tiedustelut tulee suunnata hänelle. Muutamaa pennuista on jo alustavasti kyseltykin mutta ainakin kaksi on vielä omaa kotiaan vailla. Kiirehän näillä ei tosin ole, saavat olla meillä niin kauan kuin tarve vaatii ;) Ainakin jos kysytään minulta tai Fedjalta, joka on omaksunut vähitellen huolehtivan sedän roolin. Se pesee pentuja ja komentaa niitä takaisin pesään, jos toiset ovat hermostuttaneet emonsa menemällä liian kauas.

Kommentit

Lendi sanoi…
Pennut jaksaa kyllä aina ilahduttaa jo pelkillä kuvilla :) Toivottavasti kaikille löytyy hyvät ja rakastavat kodit.
Ja hyvää uutta vuotta koko sakille!
tinjamii sanoi…
Aivan ihania murusia... <3
luolaleijona sanoi…
Näitä teidän pentukuulumisia on joka kerta kiva lukea, tulee hyvälle mielelle kun kuvittelee sitä vilinää ja Fedja-setää komentelemassa pieniä :)