Pirokin Agilitykokemuksia


Viime viikonloppuna olimme mökkeilemässä Tampereen suunnalla ison eläinlauman ja pienen ihmislauman kera. Mukana omien 3 kissamme lisäksi oli ystäväpariskunta ja heidän kaksi kissaansa ja koira. Pakko myöntää että paikalle saapuessamme vaikutimme varmasti aikamoiselta eläinsirkukselta.

Pirokin näyttelyyn porukasta osallistuivat Nexu, Fedja ja kaverien Pieta-kissa. Ihmisistä me näyttelyyn osallistujat päivystimme lauantaina pitkälti Agilitypöydän takana ja onneksi avuksemme saapui myös Luolaleijonan klaanin ihmisjäsen.

Agility onnistui lauantaina mallikkaasti, vaikka pöytien kokoonsaamisessa olikin aluksi pieniä vaikeuksia. Kun kisa paikka oli kunnossa, tuli paikalle heti innokkaita kisaajia. Jälleen kerran Tampere todisti minulle potentiaalinsa kissan aktivoinnin tyyssijaksi. Ihmiset olivat selvästi innostuneita agilitystä ja useampi henkilö tuli myös kyselemään lisää siitä ja kissan aktivoinnista. Hienoa! Radallakin riitti vilskettä ja myös kilpailun jälkeen esteet olivat tehokkaassa harjoituskäytössä koko näyttelyviikonlopun ajan.
Kuva: Hanna Suutari
Itse olin iki onnellinen pienen suklaakissani suoriutuessa kohtalaisella vauhdilla radasta. Nopeampaan se toki yltää kotona, ja kisoissakin on enemmän vauhtia riittänyt, mutta juuri unesta heränneelle oli suoritus ihan hyvä. Lisäksi näyttely muuten pelotti Nexutinta jonkin verran ja vieraille hajuille piti murista ja sähistä. Positiivista oli kuitenkin se, että vaikka askeleet radalla olivatkin epävarmat, ei murinaa esteiden lähistöllä kuultu :) Vauhtikissa Nereida sijoittui Pirokin agifinaalissa hopealle.

Nexua "hieman" jännittää tuomarinpöydällä... Kuva: Johanna Salmela

Näyttelytulokset olivat niinikään uskomattoman hyvät. Nexutin kalasti itselleen kaksi ensimmäistä sertiä avoimesta luokasta. Fedja sen sijaan oli lauantainan 2. lyhytkarvaisista kotikissauroksista ja sunnuntaina TP (Eli tuomarin paras, toisinsanoen paras lyhytkarvauros). Vaikka Fedju pääosin näyttelyissä hoitaakin Nexun kaverikissan virkaa, pitää myöntää että kiusaus sen ilmoittamiseen itse näyttelyyn jatkossakin on aika suuri. Suuri lempeä nallekarhuni kun on pärjännyt kotikissaluokassa todella hyvin.

Seuraavana näyttelykoitoksena (lue hälykoulutuksena) meillä on ERY-SYDin näyttely kesäkuussa, jossa on myös agilitya. Toivon saavani kerättyä Nexulle lisää rohkeutta vieraisiin paikkoihin ja olen uskaliaasti jättänyt Fedjan ilmoittamatta. Saa nähdä minkä shokin suklaakissa saa, kun kaveri ei olekaan matkassa.

Lisää näyttelykuvia muutamasta neloskategorian kissasta ja kotikissoista löytyy täältä

Kommentit

Satu sanoi…
Tuo on niin ihana tuo kuva kaveruksista samassa pesässä <3
Elina V. sanoi…
Niitä kyllä naureskeltiin näyttelyssä kun ovat niin epäsuhta pari ;) Vaan eivät kaverit naureskeluista piitanneet. Fedja vaan veti Nexun tiukemmin kainaloonsa :)
Lendi sanoi…
Onnittelut hienosta menestyksestä :D En yhtään ihmettele, että agility saa positiivista huomiota, kyllähän se niin on että sinunlaisia opettajia saisi olla joka kaupungissa. Olisi paljon helpompi itsekin aloittaa kun joku neuvoisi kädestä pitäen miten tulee menetellä :)
luolaleijona sanoi…
Onnea Nexulle vielä tätäkin kautta! Kiva oli olla taas häsläämässä agikisan kanssa, vaikka itseltä meinasikin osa säännöistä aluksi unohtua :D

Toivottavasti ERY-SYDissä päästäisiin pikkulikankin kanssa vähän kokeilemaan :)
Ansku sanoi…
Kiitos :)
Olen menossa kesällätoisen kissani kanssa näyttelyihin ja yritän aina välillä laittaa blogiini lisää juttuja