mallioppimista parhaimmillaan

Nexu on sujahtanut omaan rooliinsa loistavalla menestyksellä. Ronjalla on vielä hieman nokan koputtamista pikkukisun paluun johdosta, mutta mitään suurta kiistaa ei paluu saanut aikaan. Toki meillä feliway vielä hyrrää, eli katsotaan muuttaako sen poistaminen parin viikon päästä tilannetta (ihmiset reissaavat reilun viikon päästä joten feromonivalmiste jää toistaiseksi rauhoittamaan eroahdistusta).

Olen julkaissut kuvapalveluun Nexun ja pentujen kuvat hakureissulta. Pennut ovat kuvissa hiukan yli 12 viikkoa vanhoja.

Pari päivää sitten kisut käväisivät ulkosalla nauttimassa keväisestä ulkoilmasta. Nexu viihtyi siellä ehkä 5 minuuttia. Mutta oli oikein onnellinen tuon viisiminuuttisensa aikana.

Tuo villapaita pitää huonosti tuulta, joten tein neidille oman loimen. Sitä ei ole kuitenkaan testattu vielä ulko-oloissa ja saattaa olla että keväällä se jää käyttämättä.

Ronja ja Fedja sen sijaan olisivat viihtyneet pihalla vaikka kuinka kauan. Ne vaanivat kevään ensimmäisiä ötököitä ja singahtelivat puihin kuin parhaimmat liito-oravat.

Fedja maistoi varmaankin joka toista puunoksaa ja totesi tuoreet versot oikein syömäkelpoisiksi.


Sisätiloissa naksuttelu on tuottanut tulosta ainakin Fedjan kumartamisen suhteen, joka on suhteellisen hyvässä mallissa. Omana toiveenani on saada maahanmenon ja pyllynnoston välinen aika lyhyemmäksi, mutta sitä meillä on hyvää aikaa työstää hiljakseen.

Nexun koulutuksen uudelleen aloittelu sen sijaan on käynnistynyt lähinnä mallioppimisen kautta. Fedja osaa pyörimisen suhteellisen hyvin (kuten videostakin näkyy). Ronjan kanssa tätä olen nyt muutaman naksutuokion verran vahvistanut ja Fedjan kanssa lähinnä lisännyt temppuun kierroksia. Nexutin on seurannut vierestä, odottaen malttamattomana vuoroaan. Eilen illalla se lähti pyörähtelemään itsenäisesti edessäni namin toivossa. Kun palkitsin käytöksen toisti kisu yhden pyörähdyksen useamman kerran ihan ilman tempun harjoittelua.

Vauvalomallaan Nexu on sen sijaan ottanut mallia Even muista kissoista ja oppinut avaamaan ovia. Tuo taito on otettu täällä meillä käyttöön, kun ovela ruokarosvo oli päivän aikana avannut ruokakaapin ja yhteistuumin kolmikko oli kiskonut kaikki esillä olevat herkut lattialle. Olen melko varma että oven avaaja oli nexu, sillä nuo kaksi muuta eivät ole koskaan edes yrittäneet availla ruokakaapin ovia. Kanan kaulat olivat maistuneet ilmeisesti herkullisimmilta, koska niitä oli syöty koko pussillinen. Nyt sitten täällä virittelemme kaappiin lukitusta ja sillä aikaa kaikki herkut säilytetään kannellisissa laatikoissa.

Että sellaisia tuholaisia tällä suunnalla.

Kommentit

Lendi sanoi…
Kiva kuulla, että Nexu on sopeutunut hyvin :)
Meilläkin on ihanat ilmat, mutta oma sairastuminen on nyt estänyt Micin ja Gastonin ulkoilutuksen. Gastonia kun pitäisi nyt saada ulos, että oppisi nauttimaankin asiasta.
Nunt sanoi…
Voi kun teillä rauhallisesti otetaan nuo namit vastaan :D Suvihan yrittää suurinpiirtein murhata jokaisen raksun, jonka saa :)
luolaleijona sanoi…
Hassu temppu tuo kumartaminen noin videolta nähtynä, käsimerkkikin oli mielenkiintoinen :) Varmasti todella vaikuttava ilmestys sitten "valmiina".

Heh, ihana Nexu - niin se viisaus tiivistyy porukassa ;) Tosin ei varmaan ole mikään ihme että ketterä ruoka-ahne kissa oppii nopeasti kuinka sitä ruokaa saadaan jättipotti :D Toivottavasti kukaan ei opeta Raichulle kuinka tavalliset kaapinovet avataan..
Jonna sanoi…
Toi teidän Fedja on kyllä niin ihana että joskus kun se on hävinnyt, tiedät kuka sen varasti!

Siinä on iso, luotettava ja työteliäs suomalainen mies parhaimmillaan. Voi kun meidän Pietarista tulisi samanlainen möllikkä :)
Anonyymi sanoi…
Hienon näköinen temppu tuo kumartaminen. Huomasin, että teillä ei ilmeisesti käytetä kouluttamisessa mitään käskysanoja? Mitä mieltä itse olet, onko niistä käskyistä oikeasti mitään hyötyä vai kannattaisiko opettaa vain käsimerkein?
Elina V. sanoi…
Itse uskon että kissoille ne käsimerkit ovat selvempiä. Suullisia käskyjä tuskin oppivat ainakaan kovin monta. Lähinnä käskyt siis ovat meille muille ihmisille tempun havainnollistamiseksi. Itse käytän joitakin käskyjä. Kuitenkin aina vasta valmiiseen temppuun, jota kumartaminen ei vielä täysin ole.
Elina V. sanoi…
Niin ja Nunt: Fedjaa ja Nexua on koulutettu erikseen namin ottamiseen. Ronja on aina ottanut naminsa nätisti. Erityisesti Fedjan kanssa oli tässä kuitenkin alussa ongelmia. Opetin poikaa siis pitämällä namia kädessä ja annoin sille aina lisää namia, jos se otti namin kauniisti. Jos koko käsi sen sijaan yritettiin syödä, piilotin namin uudelleen kämmeneeni. Useamman päivän toistin tätä (hanskat kädessä), kunnes naminotosta tuli järkevää, eikä sen kanssa ole enää ollut ongelmia.

Sen sijaan todistin samaa ongelmaa vieraan kissan kanssa reilu viikko sitten, eli naminottokoulutus on tosiaan välillä paikallaan.
luolaleijona sanoi…
^ Olisikohan tuossa meillä seuraava työsarka Raichun kanssa. Se meinaa joskus olla vähän malttamaton koulutustuokion aikana, ylös palkitseminen on hieman haastavaa ;)
Satu sanoi…
Tuo ovien avaus on itämaisilla kyllä geeneissäkin, joskin varmasti myös mallioppimisella on osansa. Nexun esiäiti Ninni avaa kaikki ovet, joissa ei ole vähintään abloy-lukkoa, mitkään heikot viritykset eivät sitä pidättele. Maija, Nexun toinen vähän läheisempi esiäiti, avaa myös aika mallikkaasti ovia, mutta Nexun Lara-emo ei ihme kyllä ole moista taitoa oppinut. Ehkä sen ei tarvitse kun Maija toimii sen puolesta?
Elina V. sanoi…
Rotupiirre tai ei, tässä näköjäöän menee hetki orientoitua siihen että kaikki lukottomat ovet tosiaan avautuvat. Eilen kolmikko oli (todennäköisesti taas Nexun ansiosta) päässyt eteiseen työpäivän aikana. Siellä oli revitty auki muovipussi ja levitetty lattialle vanhat säilyketölkit. Niistä oli nuoltu kaikki joskus kissanruokaa sisältäneet. Tuhotyöt siis jatkuvat edelleen...