Norjan reissun kuulumisia
Alkuperäisen suunnitelman mukaan minun ja ystäväni piti lähteä kahden kissan kanssa Norjaan kissanäyttelyyn. Monen mutkan kautta reissukaveriksi selviytyikin mieheni ja reissulla oli mukana vain Nexu.
Ruotsin ja Norjan monimutkaisten rokotus, lääkintä yms. rajoitusten seurauksena olin alkumatkasta hermostunut siitä että meillä kaikki varmasti olisi kissan osalta kunnossa. No, hermoiluni oli turhaa, sillä missään muualla kuin kissanäyttelyssä ei lemmikkipassista oltu kiinnostuneita.
Turusta ylitimme torstaina meren iltalaivalla Tukholmaan. Hyttimme oli autokannen alla moottorin läheisyydessä ja meteli oli melkoinen. Omasta jännityksestäni huolimatta Nexu tottui hyvin nopeasti hyttiin. Se viihtyi aluksi Fedjan hajuisessa pesässään ja siirtyi sieltä viereeni yöksi nukkumaan.
(kuva: kännykkäkameralla)
Tukholmassa olimme varhain perjantai aamulla ja sieltä matka jatkui kohti Osloa ja Norjan rajaa. Pitkällä automatkalla pysähdyimme muutaman kerran leputtamaan jalkojamme. Nexu nukkui suurimman ajan matkasta takapenkille sijoitetussa kevythäkissään, jossa oli myös hiekkalaatikko ja vesikuppi. Osan matkasta se istui turvavyövaljaissa sylissäni ja katseli kiinnostuneena maisemia.
(Kuva: kännykkäkamera)
Pian Norjan rajan jälkeen (josta siis vain ajettiin läpi) käännyimme Osloon vievältä tieltä rannikkotielle ja matkustimme lautalla Mossista Horteniin. Lauttamatkalla Nereida nautti turvallisen kantokassinsa suojasta, sillä emme uskaltaneet jättää sitä yksin autoon. Hienoa oli huomata että kassi on tosiaan sen mielestä turvallinen. Jos ympärillä hetkellisesti hälisi, niin pää vaan pussiin ja siellä voi leipoa kassin reunoja :)
Hortenista päätimme valita pikkutien moottoritien sijasta. Tämä päätös todella kannatti. Vaikka reitti oli hieman pidempi ja hitaampi, olivat maisemat uskomattoman hienot! Noin viiden aikoihin saavuimme määränpäähämme Skieniin. Todella kaunis kaupunki, jonka reunalta löytyi vaatimaton mökkimme. Vaikka mökki olikin vaatimaton oli ympäristö upea ja rauhallinen. Täydellinen kissan kanssa matkailuun!
Lauantaina osallistuin Nexun kanssa lähikaupungissa Porsgrunissa (joka on saanut nimensä posliinitehtaasta) sijaitsevaan kissanäyttelyyn. Näyttelyyn sisäänpääsy oli melkoinen prosessi kun 3/4 näyttelyn järjestäjistä ei puhunut englantia. Niinpä kiskoin joka kerta Anne-Meten, jonka kanssa olin viestitellyt näyttelyyn osallistumisesta, auttamaan sisäänpääsyn selvittämisessäni. Kun lopulta kissa oli näyttelyssä, pyysin heti aamusta poistumislupaa Nexun arvioinnin jälkeen (tämä oli mieheni toivomus). Lupa myönnettiinkin, mutta luonnollisesti sillä ehdolla ettei kissa voi osallistua TP-valintoihin. No, sertiähän sieltä tultiin hakemaankin, eli ei haitannut minua. Neloskategorian arvionnit olivat tuomarillamme Anne Gro Edstrømilla viimeisenä. Aamupäivän aikana ehdin siis tutustumaan Norjan neloskategorian harrastajiin ja kasvattajiin, sekä upeisiin kissoihin.
Hieno uusi tuttavuus oli erityisesti upeaa englantia puhuva Tove (alla) jonka kanssa keskustelin pitkät pätkät kissaharrastuksesta Norjassa.
Hienoa oli nähdä myös EC/IP Kattilan Corkscrew Charlie, joka on Norjassa toiminut isänä usealle pentueelle (joista monet ovat tämänpäivän paneelivoittajia siellä). Seuraavassa kuvassa esiintyykin eräs Charlien jälkeläisistä: Upea Coco Chanell´s V for Vandetta, JW
Tuomarimme oli oikein ystävällinen, mutta hidas arvioinneissaan. Hän oli aikataulusta 1,5 tuntia jäljessä, joten lopulta neloset oli arvioitu ja saimme arviointilomakkeemme vasta kolmen jälkeen. Se oli kuitenkin toiveiden mukainen ja Nexu valmistui IC:ksi. Tuomari ihasteli erityisesti kissan kuviota, väritystä ja silmien väriä. Sitten hän kommentoi sen turkin olevan hieman liian pitkä (luitte oikein!). Hetken päästä tuomari korjasi kuitenkin arviotaan, kun huomasi paperista että kissa onkin pitkäkarva. Tämän jälkeen paperissa luki että turkki saisi olla pidempi ;) Lopulta tuomari toivoi että saisi vielä joskus nähdä yhtä upean itämaisen pitkäkarvakissan, mutta pidemmällä turkilla :D
Norjassa oli hauska tapa merkitä TP-valinnat näyttävästi mitalleilla, jotka omistajat saivat myös pitää. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi mikä kissoista oli TP!
(Kuvassa Coco Chanel´s China, JW (Niin ikään Charlien jälkeläisiä).
Agilityä esittelimme ensimmäisenä päivänä oman arvostelumme jälkeen pienelle joukolle katsojia. Nexu esiintyi upeasti ja olin siitä niin ylpeä :) Mukavasti ihmiset olivat myös seuranneet agility ja temppuvideota, joka pyöri koko päivän esteiden vierellä. Muutama norjalainen somalikissa kävi jopa kokeilemassa esteitä.
Lauantai iltana istuimme Skienissä mökkimme lähistöllä järven rannalla, kun meitä ihastelemaan saapui lähellä koiraansa uittanut henkilö. Tämä mies oli hyvin vaikuttunut siitä miten rohkeasti Nexu tutki luontoa ympärillämme valjaissa ja hihnan päässä. No, kieltämättä olin minäkin aika vaikuttunut kissan rohkeudesta täysin vieraassa paikassa.
Sunnuntaina jätimme näyttelyn väliin ja kävimme vain esittämässä lyhyesti agilitya näytteilleasettajille ja näyttelyn järjestäjille (jotka halusivat erikseen nähdä miten homma toimii). Norjan kissaharrastajat jättivät itsestään upean kuvan. Tunnelma oli leppoisa ja ihmiset ystävällisiä. Lopussa näyttelypäällikkö ja Anne Mette halailivat ja kiittelivät minua osallistumisesta. Toivottavasti myös agilitykärpänen puraisi heitä ja Norjassakin nähtäisiin jossakin vaiheessa kissa-agilityn kattojärjestö.
Sunnuntaina olikin sitten edessä ajomatka Tukholmaan, jossa vietimme hotelliyön. Tukholmasta suunta oli jälleen kohti Turkua, tällä kertaa päivälaivalla. Uskomaton reissukissa Nexu, oli jälleen kuin unelma. Mikään ei tuntunut pelottavan rohkeaa reissaajaa.
(kuva Horten-Moss lautalta, jossa ei takaisintulomatkalla ollut sisätilaa)
Lisää kissakuvia reissulta (ja muutama maisemakuva) löytyy täältä
Kommentit
Onnea IC Skazki Nereida ja iso käsi Suomen kissa-agilähettiläille! <3
On muuten aika hurjan näköinen tuo V for Vandetta, almost diabolical. :O
Hauska kohellus tuomarilta - onkohan Norjassa kovin vähän pitkäkarvoja?